Laura Nuutinen luotsaa Kirittäriä kilpalun ja yhteisöllisyyden tiellä

 – B-tytöt, Superpesis, Talent, Uutiset - Naisten Ykköspesis, Yleinen

Laura ”Luru” Nuutinen aloitti Kirittärien uutena seurajohtajana helmikuun alkupuolella.

Kirittärien Fanikatsomo haastatteli uutta seurajohtajaa Naistenpäivän kunniaksi.


Jännää miten sanat loppuvat usein kesken juuri silloin, kun empatian kohteena oleva ihminen niitä eniten tarvitsisi. Ja kun itsellä on sydän täynnä positiivisia ajatuksia ja myötätuntoa, mutta tuuleen lentävät lohdutuksen lauseet. Muistan ikäni kömpelöt yritykseni uutena Kirittärien fanina finaalien jälkeen syksyllä 2014. Kuinka raastavaa olikaan nähdä yhden maineikkaan pelaajauran päättyvän lohduttomiin kyyneliin. Lapua oli juuri voittanut Suomenmestaruuden ja Kirittäret jäänyt armottomasti hopealle.  Mitään järkevää lohduttavaa sanaa ei löytynyt, eikä toinen varmaan tunnekuohuissaan niitä edes olisi pystynyt vaihtopenkillä vastaanottamaan. Laura Nuutisen jäähyväiset ovat jääneet tunnelataukseltaan itselleni yhtä vahvasti mieleen kuin Marjukka Urpelaisen ja Emma Körkön viimeiset pelit.

Paljon on juoksuja Hippoksella lyöty sen jälkeen, kun Laura ’Luru’ Nuutinen pelikentät jätti. Kiritär-ikoniksi urallaan noussut koppari ja etenijä palasi uudestaan parrasvaloihin helmikuun alusta, kun hänet valittiin Kirittärien uudeksi seurajohtajaksi. Fanikatsomo kävi muutama vuosi sitten läpi Nuutisen uraa pesäpalloilijana sarjassa ’Ikimuistoiset Kirittäret’, nyt on aika keskittyä hänen ajatuksiinsa uutena seurajohtajana.

Puhuttiin Lauran kanssa lähes tunnin niistä näistä, mutta enimmäkseen pesäpallosta. Mieleen jäi Lauran aito innostus viedä soihtua eteenpäin. Hän on antanut Kirittärille paljon, mutta myös saanut. Tässä tiivistelmä.

Laura Nuutinen – oikein hyvää Naisten päivää!

– Terve ja kiitos-kiitos. Itse asiassa juuri äsken mietin, että on hienoa olla naisjoukkueiden seurajohtajana juuri tänään.

Lopetit urasi 2014 ja sen jälkeen on tapahtunut mitä?

– Tulihan silloin Lapualla jokunen kyynel silmään, kun tiesi, että se oli viimeinen kauteni. Olin toki jo silloin ollut töissä Keski-Suomen Liikunnalla urheiluseurojen taloushallintoa seuraamalla, niin siltä kannalta eri urheiluseurojen toiminta on tullut tutuksi. Silloin kun lopetin pesiksen, halusin ihan totaalisen tauon lajista. Tuli vain tunne, että ei missään tapauksessa enää pesäpalloa.

– Jossain vaiheessa sitten hyvä ystäväni Sini Siekkinen kysyi minua Kirittärien maakuntasarjan valmentajaksi ja silloin tuntui, että haluan olla edelleen pesiksen kanssa tekemisissä. Se vaati vähemmän aikaa kuin omina huippuvuosina, joten lähdin siihen mukaan. Kuusi vuotta siellä sitten meni pelinjohtajana.

Ehditkö kuinka paljon käydä katsomassa Kirittärien pelejä aktiiviurasi jälkeen?

– No silleen sopivasti, kun sopi omaan aikatauluun. Tuloksia seurasin koko ajan aktiivisesti ja muutenkin joukkueen toimintaa. Entisenä pelaajana lajia katsoo varmaan eri näkökulmasta kuin katsoja. Ymmärrän myös hyvin katsojan näkökulman, kun moni ei tiedä mitä siellä kentällä tapahtuu ja miksi. Nyt olen toki aivan innolla mukana kaikkien meidän neljän joukkueen mukana.

Kun Kirittärien seurajohtajan vakanssi tuli auki, minkälaisen prosessin takana oli sinun kiinnittäminen tehtävää?

– Juttelin joulukuussa Armi Aholan kanssa ja sanoin tapaani, ettei voi sanoa etteikö yhtään kiinnostaisi. Aika monta ehkää oli vielä siinä vaiheessa. Henna Virkkusen kanssa juteltuani minulle tuli aika hyvä mieli, ja siitä sitten hommat etenivät aika nopeasti. Joulun jälkeen tein päätöksen, että mitä tämä työ voi minulle antaa. Se Kirittäret-sydän oli kuitenkin koko ajan ollut taustalla. Tiesin, että minulla on myös antaa seuralle. On myös etu tuntea pesäpallotoimijat jo etukäteen – niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tunsin myös joukkueesta ison osan etukäteen, mikä edesauttaa keskustelua ja asioiden kehittämistä.

Uskoisin, että monet fanit innostuivat myös siitä, että lähdit tähän tehtävään.

– Joo, se oli itsellenikin tosi yllätys. Niin fanit kuin yhteistyökumppanitkin ja monet entiset pelikaverit ovat sanoneet, että aivan huippu homma kun otit tuon tehtävän vastaan. Tämä tuli itselle vähän yllätyksenä, mutta siitä tuli tosi hyvä tunne. On ollut hienoa todeta olleen tervetullut niin seuran, fanien kuin yhteistyökumppaneidenkin osalta.

Minkälainen on starttisi ollut Kirittärien seurajohdossa?

– No ainakin vauhdikas. Ottelutapahtuman järjestäminen, viestintä ja joukkueen asioiden hoitaminen ja myyntipuoli. Tosi monipuolistahan tämä on. Ei tässä peukaloita tarvitse pyöritellä. Tällä hetkellä aikani menee erityisesti myyntipuolelle. Monelle on ehkä yllätys, että pelaamme pesistä neljällä naisjoukkueella, Kaikille tulee ekana mieleen naisten Superpesis, mutta meillä on kolme muutakin joukkuetta (Ykköspesis, B- tyttöjen Superpesis, Suomensarja), joita kasvattaa ja viedä eteenpäin. Jaana Vapaavuori on tehnyt erittäin isoa työtä Talent-puolella.

Monia palloilulajeja seuranneena on jäänyt semmoinen kuvitelma, että seurajohtaja on usein myös kehitysjohtaja omassa seurassaan..

– Kyllä, optimitilanteessa aikaa jää myös keskittyä siihen mitä seuraavan kuukauden aikana pitää tehdä. Pidimme Brysselissä erittäin hyvän strategiapalaverin ja totta kai talous on tärkeä kehittämisen paikka. On myös iso asia nostaa esiin, että Kirittäret ei ole vain naisten Superpesisjoukkue, vaan kolmella tasolla uusia pelaajia Jyväskylässä kasvattava yhteisö. Haluan, että Kirittäret on tunnettu yhteisö ja haluttu yhteistyökumppani. Ja tähän vaikuttaa se, että me hoidamme sen mitä lupaamme yhteistyökumppaneille.

Kirittäret on aina koettu yhteisöllisenä seurana. Miten tämä tulee näkymään sinun aikanasi?

– Yhteisöllisyys on varmasti teema, mitä koitamme kehittää pitkällä tähtäimellä – se ei tapahdu hetkessä. Se on myös minun iso visio. Olemme osa suurta seuraa, mutta tarkoitus on tuoda lähemmäksi omat joukkueet, fanit ja yhteistyökumppanit. Kaikilla pitäisi olla tervetullut ja yhteisöllinen olo siitä, että on mukava kuulua Kirittäriin. Että joillekin uusille ihmisille jäisi haave kuulua Kirittäret-yhteisöön sydämellä. Emme ole pelkästään urheiluseura, vaan ollaan yhteisö.

Miten Kirittärien brändiä voidaan hyödyntää naispalloilulajien yhä kasvavassa yhteisössä?

– Olemme johtokunnan kanssa keskustelleet tästä, mutta minusta meillä on mahdollisuus nousta some-puolella Suomen seuratuimmaksi naisjoukkueeksi. Minusta meillä on mahdollisuus myös enempään.  Laji-ihmiset tietävät mistä Kirittäret tulee, mutta tarkoitus on levittää tietoutta myös lajirajojen ulkopuolelle. Jotta Kirittäret on oikeasti menestyvä urheiluseura, johon halutaan kuulua.

– Lajien kanssa käydään kilpailua, mutta en näkisi sitä myöskään esteeksi yhteistyölle. Pesäpalloliitollakin on näkynyt tämän suuntaisia ajatuksia, mikä on ihan hyvä.  Pelaajayhdistyksen puolella yhteistyötä on kehitetty koriksen, salibandyn, lentopallon ja pesäpallon kesken eli pelaajapuolella synergiaetuja on alettu käyttämään. Myös seurojen puolella on halu parantaa tätä yhteistyötä. Junnupuolella monipuolisuus on aina tärkeää. Meillä JKU:n kanssa yhteistyö on pelannut jo pitkään: yleisurheilupuolelta syvyyttä pesäpalloon.  Samoja elementtejä on monissa urheilulajeissa, joten miksi emme kykenisi tekemään yhteistyötä. Miksi emme kykenisi tekemään asennetta, jossa mikään urheilulaji ei kilpaile keskenään, vaan nuori yksilö päättää mihin satsata. Uskon, että jollain tasolla yhteistyötä pystyttäisiin tekemään hedelmällisesti myös yli lajirajojen, kun päästään näistä lajiasetelmista.

Nuoren lupaavan urheilijan kohdalla tulee usein mieleen, että miksi lajivalmentajat koittavat pakottaa nuoren urheilijan omaan muottiinsa. Usein pesäpalloon eriytyneet urheilijat ovat käyneet saman painostuksen läpi.

– Minullekin on aikoinaan sanottu, jotta ehdottomasti pikajuoksuun. Milloin pyydettiin jalkapalloon ja mihinkin. Minulle oli jo varhain joukkueurheilu se juttu, mikä houkutti. Pesis oli heti se juttu, joka minua koukutti.

– Junnuillehan se olisi iso etu olla edelleenkään valitsematta sitä omaa lajia liian aikaisin. Sais harrastaa niin pitkään kuin haluaa. Uusien taitojen oppiminen eri lajeissa

Jos mennään tähän meidän brändiin kiinni, niin miten Kirittäret näkyy ja haluaa näkyä tulevaisuudessa?

– Onhan meidän näkyvyys jo Ruutu-lähetysten kautta hyvä ihan valtakunnallisesti. Myös yhteistyökumppaneita kiinnostaa, että näkyvyyttä on muuallakin kuin paikallistasolla. Ja onhan meillä muitakin yhteistyökumppaneita Jyväskylän ulkopuolelta. Voimme varmasti parantaa näkyvyyttämme myös valtakunnallisesti. Jyväskylän alue on meille kuitenkin tärkein.

Sponssauksen motiivihan on yleisesti nyt muuttunut – myös urheilussa. Yritys hakee konkreettisia etuja osallistumiselleen. Min Kirittäret tekee vastavuoroisuuden kumppaneilleen?

– Pelkästään logo näkyviin on historiaa. Kumppanit odottavat enemmän. Meillä on yhteistyöverkosto, jonka kanssa pääsemme 3-4 kertaa vuodessa verkostoitumaan. Monet tukijat ovay kokeneet tämän tärkeäksi. Yhteistyön avain on molemminpuolinen etuus.

Ottelutapahtuman kehittäminen on aina seuroille iso juttu. Miten Kirittäret kehittää ottelutapahtumaa uudella hienolla stadionilla, jotta se palvelisi parhaiten paikalle saapuvaa yleisöä?

– Olemme miettineet, että paikalla pitäisi olla myös muuta kuin itse peli. Juttuja, joilla saataisiin jokun tulemaan paikalle toisenkin kerran. Vanhoja Kiritär-ikoneja tullaan varmasti mustamaan jollain tapaa, ns. legendoja. Lasten viihtyvyyttä Hippoksella haluamme myös toimivammaksi.

Saamme Hippokselle uuden stadionin ensi kesänä. Miten tämä näkyy jyväskyläläisessä pesäpallossa seurojen välisessä yhteistyössä?

– Olemme itse aiassa keskustelleet paljon Kiri2020 kanssa ja ensi viikolla keskustellemme tästä kaupungin kanssa. Lohi pelaa edelleen Koskenharjulla. Olen itse ollut viimeisen kuukauden aikana yhteydessä kaikkiin jyväskyläläisseuroihin eikä Kirittärillä ole kenenkään kanssa mitään painolasteja. Itse asiassa toivon, että voimme tehdä yhteistyötä jatkossakin kaikkien paikallisseurojen kanssa.

Fanikulttuuri on yksi iso osa Kirittärien perhettä. Millä tavalla seura haluaa kehittää fanien osallistumista seuran toimintaan edelleen?

– Fanikatsomo liittyy kiinteästi Kirittärien yhteisöllisyysteemaan. Kyllä meillä on ajatuksia saada fanit lähemmäksi – kaikenlaisia ajatuksia fanicornerista oranssiin pukeutumiseen on pyöritelty. Koitamme tätä vielä kevään aikaan kehittää.

#mestareidenmatkassa #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #kirittäret

Lue myös