01.07. Lappeenranta – Kirittäret 0-2 (0-6, 0-9)

Ilta oopperassa – Kirittärien ilo sisäpeliin löytyi Lappeenrannasta

Olihan tässä Kirittäriltä iso ero edelliseen peliin – onnistuneita sisäpelisuorituksia toinen toisensa perään ja pitävä ulkopeli oli katsomoonkin hienon näköistä seurattavaa. Isäntäjoukkueen tuntemuksia taas voisi verrata sattuneesti paikallissään mukaisiksi. Välillä pilkahteli aurinko, mutta sitten kun taivas pimeni, niin sitä vettä alkoi tulla oikein kunnolla. Oikukas sää ei silti vaikuttanut illan lopputulokseen, vaikka koko illan kakkospuolelta kolmoselle päin käynyt puhuri symbolisoikin hyvin kentän tapahtumia. Kyyti oli kotijoukkueelle kylmää. Numerot olisivat voineet näyttää rumemmiltakin ilman kotijoukkueen oivallista lukkaria, mutta 0-2 (0-6, 0-9) jäivät taululle Kirittärien iloisen iltasoiton jälkeen.

Yksinäytöksisen oopperan sooloissa oli silti komea potku. Ensiviulun ihania sulosointuja hehkutteli totutusti Ella Korpela, joka meni kentälle jälleen kerran 100 %:sti. Hieman käheästi kautensa aloittanut sopraano Emma Körkkö nakkasi vihdoin muutaman niin korvia hivelevän aarian, että comeback kuului varmasti Poriin asti. Kautensa hienosti aloittanut alttosopraano Jutta Myllyniemi ei laittanut yhtään huonommaksi – tänään lähti taas kovaa ja korkealta niin sisällä kuin ulkona siepparin paikalla. Vapautuneen iloista instrumentin hallintaa nähtiin myös Laura Toikkaselta, joka taisi taiteilla uransa komeimmat lyöntipisteet Kirittärien paidassa. Joukkueen kapellimestari Mari Mantsinen veti iltapuhteen taidokkain vedoin, käsi on kyllä hienossa kunnossa. Kärkiviisikko Korpela, Eeva Mäki-Maukola, Venla Karttunen, Körkkö ja Myllyniemi oli sisäpelissään lähes pitelemätön.

Joukkueen sisäpelin tehot nousivat selkeästi hieman alivireisestä Joensuu-matsista. Ulkopeli oli joukkueen tavaramerkille sopivan varmaa – aina oli räpylä kotijoukkueen kovimpienkin haastolyöntien edessä.

Kotijoukkueen toimiva yhteissoitto ei löytynyt ainakaan vielä kauden kolmannessa pelissä ja se tuli heti pelin alussa mahdottomaan tilanteeseen edellisessä pelissään ärsytettyä Kirittäriä vastaan. Koko orkesterin johtaja, lukkari Essi Rytteri teki kyllä kaikkensa, mutta jäi illan harvinaiseksi valopilkuksi hyvin vaihtolyönneissä onnistuneen Linda Kemppaisen kanssa.

Kirittärien ykköspalkittu Emma Körkkö oli helpottuneen oloinen – paitsi joukkueen, niin myös omasta puolestaan.

– No joo, oma peli onneksi lähti vihdoin käyntiin, toki koko joukkue oli hyvällä ilmeellä liikkeellä. Toisen jakson pimeys varmasti vaikeutti molempien pelaamista ja kovassa sateessa pallosta oli vaikea pitää kiinni, mutta kovemmat oli olosuhteet meillä eilen kotitreeneissä. Uskon, että moni sai pelistä lisää itseluottamusta ja meidän on suht helppo lähteä pelaamaan samaa joukkuetta vastaan ylihuomenna.

Orkesterin johtaja Nalle Viljanen oli myös tyytyväinen joukkojensa pieneen iltasoittoon.

– Keli oli tosi haastava, mutta ulkopelimme oli tänään hyvin hanskassa. Annettiin jälkipalaverissa hyvää palautetta joukkueen peli-ilmeestä. Juoksuja tuli hyvin ja ne tulivat hyvillä lyönneillä, mikä on tietysti tärkeintä. Jutta Myllyniemen pelaaminen siepparin paikalla ei ole välttämättä pysyvää. Annoimme vähän happea kotiuttajille siten, että numerolla 4-6 pelaavien ei tarvitse koko ajan olla kotiutusvastuussa. Mantsisen nollatilannepelaaminen antoi tänään aika vähän eväitä kotijoukkueen pelinrakentamiselle. Ulkopelissä analysoimme vielä vastustajan lyöntisuuntia ja koitamme olla vieläkin parempia perjantaina Hippoksella.

Hieman koleahkosta kelistä huolimatta iloinen Lappeenranta oli jälleen kokemisen arvoinen myös satunnaiselle matkaajalle. Tänne on aina kiva tulla. Tämän kauden Lappeenranta-pelit pelataan aikakirjoihin kahden päivän sisällä, sillä joukkueet ottavat mittaa toisistaan jo perjantaina Hippoksella.

Ottelun palkitut

Ottelun tilastot

Otteluraportin tarjoaa JVmedia

#yhdessähuipulla2020