Yleisö sai sen mitä se oli koko kauden odottanut: jännitystä Hippoksen lehtereille. Pesäkarhut oli odotetusti kauden kovin tasonmittaus Kirittärille tähän asti ja sarjan kovimmat sisäpelijoukkueet eivät tänään juhlineet juoksuilla. Molempien ulkokenttä pelasi äärimmäisen hienosti ja hyvätkin lyönnit haettiin kopeiksi tai poltettiin pesille. Yhtäkkiä ei tule mieleen näin hienoa vahvan ulkopelin sävyttämää ottelua ainakaan ihan lähivuosilta. Ei se, etteikö mailassa olisi myös tehty hienoja suorituksia, mutta kun ne lyönnit luettiin niin hienosti puolin ja toisin.
Kirittäret aloitti ulkona ja nappasi nopeasti 3 paloa Pesäkarhujen etenijöiden pääsemättä edes 2-pesälle. ”Jahas – tämmöinenkö peli tästäkin taas tulee!” ehti jo yksi hätäinen katsoja ennakoida. Mutta vielä mitä. Kirittäret sai kyllä tasoittavalla vuorollaan ajolähdön, mutta kylläpä loksahti monella fanilla suu auki, kun katseli Pesäkarhujen päättäväistä ulkopeliä. Ei virheitä, ei hutilointeja tai kämmejä, vaan päättäväistä toimintaa ja kotijoukkue jätettiin ilman avausjuoksua.
Kiikarilukemissa kisailtiin aina viimeiseen vuoropariin asti, jossa Eveliina Toppari lämäsi täysin ottamattomalla lyönnillään 3-puiolelle väliin ja vei vieraat 0-1 johtoon. Katsomossa kämmenet hikosivat, kynnet lyhenivät ja pulssi kohosi, kun Kirittäristä otettiin oman lyöntivuoron kotiutusyrityksillä jo kaksi paloa. Mutta tässä tilanteessahan on oltu aiemminkin. Ja niin vain joukkueen pelastajaksi nousi tällä kertaa Jutta Myllyniemi, joka löi pallon väliin. Samalla se sirvahti 2-kopparin jalasta kauas taakse ja Kirittäret vei jakson 2-1.
Samalla trillerilinjalla jatkettiin myös toinen jakso. Myllyniemi näytti siirtävän tosin Kirittäret jo avausvuoroparissa 1-0 johtoon välilyönnillään, mutta pelituomari näytti kylmästi ristiä taululle. Videotarkistus olisi varmistanut johtojuoksun. Porin tasoittavalla nähtiin yksi pelin upeimpia ulkopelisuorituksia, kun Pori lähti hakemaan johtojuoksua Kirittärien harhaheitosta 2-pesälle. Tinja Töyrylä juoksi ensi pallon kiinni, taittoheitto Eeva Mäki-Maukolalle, joka poltti etenijän noin 40 metrin päästä kotiin. Heti perään Susanna Puisto kuitenkin onnistui 3-puolen välilyönnillä vieden vieraat 0-1 johtoon. Kirittärien etsikkoaika tuli 3. vuoroparissa, jossa se sai rakennettua kaksikin ajolähtöä, mutta Porin ulkokenttä pelasi lyönnit tylysti pois. Kauden ensimmäinen jaksotappio siitä tuli, kun oli kerran tullakseen.
Supervuorossa ulkopelin juhla jatkui edelleen ja kumpikaan joukkue ei saanut etenijää edes 3-pesälle. Ensimmäisissä kotareissa Kirittärille näytti jo riittävän 2-0 johto, mutta kotijoukkue jätti käyttämättä kaksi selvää palon paikkaa ja päästi Pesäkarhut tasoihin. Juuri tätä ennen oli nähty toinen illan sykähdyttävimpiä suorituksia, kun Ella Korpela poltti noin 50 metrin heitolla Porin ykköskärki Henna Jukan kotiin.
Kotareiden toisella kierroksella jatkettiin 3 etenijän ja lyöjän voimin. Kun Kirittäret sai Emma Körkön ja Siri Eskolan onnistumisilla taululle 2 lisäjuoksua, Porin odotettiin taipuvan. Vaan niinpä sieltä nousi taas kerran ratkaisijan asemaan Susanna Puisto, jonka lyönti painui väliin, mutta pallo livahti helpon oloisesti kauas taakse ja Puisto kiersi kunnarin tasoittaen taas pelin.
Ratkaisu nähtiin vasta sadesäässä pelattujen kotareiden 3. vuorossa. Kirittärien sisäpelin kovimmat syömähampaat Körkkö ja Eskola upottivat jälleen pallon väliin ja tästä ei Pori enää noussut.
Maagisen hieno pesäpalloilta oli houkutellut lehtereille lähes 1100-päisen yleisön, joka eli voimakkaasti pelin hermolla. Kirittäret saalisti sen kauden 18. voittonsa, vaikka hilkulle se meni. Samalla saatiin todiste siitä, että Pesäkarhut on tänä vuonna todennäköisesti ainoa joukkue, joka pystyy tosissaan haastamaan Kirittäret. Psykologisesti tämä oli myös antoisa peli Kirittärille, sillä nyt se ajettiin ensimmäistä kertaa tällä kaudella todella nurkkaan oman pelinsä kanssa. Tulossa on huikeat finaalit, jos nämä kaksi joukkuetta kohtaavat toisensa syyskuussa.
Pelin luonnetta kuvastaa hyvin se, että lyöjätilaston kolmen kärki teki vain yhden juoksun, etenijätilaston kärkinaiset myös vain yhden, eli hyvin oli molempien pelinjohto tutkinut avainpelaajien peliliikkeet jo etukäteen. Pelissä nähtiin myös kahden huippulukkarin huikea esitys, vaikka kärpäsiä ei tänään juurikaan otettu. Minttu Vettenranta piti nopeaa tempoa, joka ainakin jossain määrin sotki kotijoukkueen lyöjiä. Mari Mantsinen syötti vaikeita ja putsasi jälleen etukenttää hienosti.
Jutta Myllyniemi palkittiin aivan ansioista joukkueensa parhaana.
– Oli kyllä mahtava peli ja hienoa kun jouduttiin noin tiukoille. Mutta kyllä meillä oli koko ajan tunne, että homma kyllä hoidetaan kotiin. Sisäpelissä olisimme voineet tehdä joitain suorituksia huolellisemmin, mutta kyllä kaveri pelasi myös todella hyvän ulkopelin. Ilmaiseksi ei tänään saatu mitään, ulkopeli oli aika rautaista molemmilla. Ekan jakson ratkaisulyönti suunniteltiin aikalisällä. Nalle sanoi, että ei muuta kuin kumura Hiltonia kohti – ja sinnehän se meni. Oli myös hienoa saada kesän ensimmäinen tiukka paikka itselle ratkaista jakso, ja onnistua siinä paineen alla.
– Totta kai opimme vastustajasta tänään paljon, mutta näen itse nämä kärkikamppailut enemmänkin siten, että mitä opimme oman peluuttamisen ja pelaamisen suhteen. Saimme myös varmistusta siihen, että oli tilanne sitten mikä tahansa, niin pystymme nousemaan ja voittamaan pelejä. Voitto on aina mannaa muista kärkijoukkueista ja varsinkin, kun emme pariin vuoteen ole kohdanneet Poria, niin voitto kyllä tuntuu erityisen hyvältä. Saimme kyllä hyviä muistijälkiä seuraavaa kohtaamista varten siitä, minkälaisia ratkaisuja kaveri tekee ratkaisuhetkillä.
Olipa hieno pesisottelu molemmilta joukkueilta, Nalle Viljanen. Tänään ei sitten sisäpelissä juhlittu.
– Molemmat joukkueet pelasivat hyvin päälyöjien lyönnit pois. Minttu (Vettenranta) pelasi hyvin ja emme saaneet aina ihan semmoisia lyöntejä vaihtotilanteisiin, mitä olisi haluttu. Toisella jaksolla saimme ihan hyviä lyöntejäkin ratkaisupaikkoihin, mutta täytyy katsoa nauhalta mitä siinä oikein tapahtui. Molemmat pystyvät varmasti parempaan sisäpeliin, mutta tänään vähät tilanteet johtuivat kyllä molempien joukkueiden hienosta ulkopelistä. Kotareissa paria pientä ulkopelivirhettä lukuunottamatta olen erittäin tyytyväinen omaan peliimme. Kaikki pelasivat hienosti. Pelin jälkeen sanoin Susselle (Kohonen) ja Ellalle (Mäkelä), että pelaavat kyllä hyvällä tasolla molemmat tällä hetkellä.
– Tässä vaiheessa ei Poria mietitä yhtään sen enempää, kyllä ajatukset on nyt enemmän siinä, että saataisiin varmistettua runkosarjan voitto. Pelejä on vielä paljon jäljellä ja täytyy katsoa, josko joitain pelaajia huilautetaan tai ainakin päästetään pienemmällä kuormalla pelin sisällä.
Pesäkarhut on nyt siis testattu ja kovaksi todettu. Paljon helpommalla tuskin päästään ensi tiistainakaan, kun Kirittäret lähtee vieraspeliin Seinäjoelle. Seuraavan kahden viikon aikana Kirittäret pelaa vielä 6 ottelua ennen kuin runkosarja on valmis. Oranssipaidat nähdään Hippoksella seuraavan kerran su 15.8, kun vastaan tulee Mynämäen Vesa.
Lumme Energian Pelinjohtajien haastattelut
Harvian Jälkilöylyt
Ottelun tilastot: https://www.pesistulokset.fi/ottelut/41151
Ottelun huippuhetket Ruutu-palvelussa: https://www.ruutu.fi/video/3896652
Ottelusta muualla mediassa:
https://www.superpesis.fi/uutiset/kirittaret-jatkoi-ahdistettunakin-voittoputkeaan-naisten-superpesiksen-karkiottelusta-tuli-hirmuinen-trilleri/
https://yle.fi/urheilu/3-12047345
Ottelun palkitut
| I, Ottelun Seppä | Jutta Myllyniemi |
| II, Lumme Energian paras ja energisin sisäpelaaja | Eeva Mäki-Maukola |
| 360 Palveluiden paras ja yritteliäin ulkopelaaja | Ella Korpela |
| Ruutu-Tähti | Ella Korpela |
Otteluraportin tarjoaa:
#yhdessähuipulla2021 #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa #otteluraportti #konnekuljetus
