Kirittäret terävämpi ratkaisevassa 5. välierässä – jyväskyläläiset finaaleihin jo 19. kerran 2000-luvulla

 – Otteluraportit, Superpesis, Yleinen

Manse teki paremmin tilanteita, mutta Kirittäret meni finaaleihin laadukkaammilla kotiutuksilla ja loistavalla ulkopelillä.

Naisten Superpesiksen kestomenestyjä Jyväskylän Kirittäret käänsi ikimuistettavaksi spektaakkeliksi muodostuneen koronakauden 2021 välieräsarjan Mansea vastaan 3-2 oltuaan jo tukalassa 0-2 tappiotilanteessa. Nousujohteisen sarjan pelannut Kirittäret oli ratkaisevassa 5. välierässä koko ajan niskan päällä ja näin runkosarjan ylivoimainen voittaja meni jälleen kerran finaaleihin, jossa vastaan asettuu Porin Pesäkarhut.

Sateisena alkaneesta illasta ja koleasta 11 asteen lämpötilasta huolimatta lehtereille ahtautui yli 700 katsojaa, jotka jaksoivat kannustaa omiaan hienosti läpi ottelun. Sääolosuhteiden vuoksi ottelusta ei alun perinkään odotettu varsinaisia juoksujuhlia, mutta Kirittäret pelasi äärettömän rauhallisesti ja päättäväisesti läpi ottelun eikä katsomon jännitysmomentti lopulta noussut aivan niin huippuunsa kuin Tampereella tiistaina.

Kirittäret sai lupaavan alun ottelulle, kun se siirtyi 2. vuoroparissa jo 4-0 johtoon kahdella Siri Eskolan ja yhdellä Emma Körkön kotiutuksella. Ensimmäinen juoksu tuli Mansen lukkari Senni Sallisen antamalla vapaataipaleella. Mansekin sai omat hetkensä, mutta kotijoukkueen huikea ulkopeli torppasi järkiään vieraiden lähentely-yritykset. Mansen Henna Suomisen lyömä 4-1 kavennusjuoksu jäi kosmeettiseksi.

Toisen jakson alussa Suominen piti tamperelaisten henkiinjäämistaistelua yllä viemällä vieraat 1-0 johtoon. Kirittäret vastasi tähän kylmän viileästi heti tasoittavalla sisävuorollaan, kun ykköskärkemme Ella Korpela iski Mansen itseluottamukseen ison loven täräyttämällä heti ensimmäisellä lyönnillään 2-pesän päältä kunnarin tyhjään kenttään. Vieraiden selkä notkahti lisää hetkeä myöhemmin, kun Emma Körkön komea kumura väliin yllätti Mansen kopparit. Virpi Hukka pelasti kuitenkin orastaneen kunnarin ja tilanteesta tuli vain yksi juoksu.

Jakson edetessä Manse teki kärjestä hyvin 3-tilanteita, mutta Kirittärien ulkokenttä tyhjensi pesiä tappavan tehokkaasti yksi toisensa jälkeen. Kun Kirittäret siirtyi 3. vuoroparin lopettavalla sisävuiorolla 3-1, niin Hippoksen lehtereillä saattoi melkein kuulla Antero Mertarannan ikimuistettavan huudahduksen vuoden 1995 jääkiekon MM-finaalista: ”Joko nyt taipuu, joko nyt taipuu!” Tällä kertaa asialla ei ollut Juti, vaan hienosti jälleen onnistunut Siri Eskola.

Manse sai vielä viimeisessä vuoroparissa painetta päälle, mutta kapteeni Eeva Mäki-Maukolan hurja syöskykoppi (https://www.ruutu.fi/video/3916252) symboloi jotenkin Kirittärien voimakasta voitontahtoa ja päättäväisyyttä koko ottelun aikana. Mäkin syöksykoppi on kauden komeimpia ulkokenttäsuorituksia koko sarjassa. Laura Toikkanen sai kunnian polttaa Mansen viimeinen etenijä kotipesään ja voitontanssissa purkautui lopulta valtava tunnelataus tähän peliin.

Manse kaatui lopulta saappaat jalassa hienon taistelun jälkeen. Vielä kuukausi taakse päin tuskin kukaan lajia seuraava olisi odottanut joukkueen laittavan kauden suurinta ennakkosuosikkia selkä seinää vasten. Kirittärien henkinen selkäranka on kuitenkin betonista rakennettu. Kovissakaan takaa-ajotilanteissa usko itseen ja kentällä olevaan vieruskaveriin ei ole horjunut. Levollisuus, päättäväinen asenne ja huolellinen pelaaminen kuvaavat hyvin joukkueen peli-ilmettä ratkaisevassa välierässä. Kotiutuksissa lyöntisuunnat oli tarkoin harkittu ja kotiutuksissa oltiin tehokkaita.

Huikea ulkopeli oli ehkä kuitenkin se yksittäinen osa-alue, joka lopulta lannisti Mansen. Huippuonnistumisia esittelivät vuoron perään niin Mäki-Maukola, Toikkanen kuin Susanne Kohonen. Ella Korpelalta nähtiin jälleen kerran huikea polttoheitto takakentältä kotiin, Venla Karttunen ja Tinja Töyrylä juoksivat lukuisan määrän hyviä lyöntejä kopeiksi. Mari Mantsinen jätti tänään selvästi virkasiskonsa Senni Sallisen varjoonsa ja toi omilla varmoilla suorituksillaan lisää levollisuutta Kirittärien ulkopeliin. Kertoiko ottelun helppoudesta lukkarille sitten se, että puhelimessa ääni kulki vielä virkeästi.

– No joo, tiistain pelin jälkeen oli kyllä äänikin vähän käheämmässä vireessä. Tiesimme kyllä koko ajan, että jos pelaamme omalla hyvällä tasolla, niin ei Manse meitä aiknakaan kolmea kertaa voita. Se oli koko joukkuetta kantava voima koko sarjan aikana. 0-2 tappioasema oli koko joukkueelle uutta, mutta Mansen olisi pitänyt pelata vielä tosi hyvää peliä ottaakseen sen kolmannen voiton. Pääsimme sarjassa sitten omalle tasollemme ja se riitti tähän sarjaan. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen myös omaan peliini. Joihinkin tilanteisiin olisi voinut reagoida hieman toisin

– Poria vastaan on oikeastaan nyt helppo lähteä henkisesti. Finaalisarjassa ei varmasti tule eteen mitään uutta tällaisen sarjan jälkeen. Uskon, että joukkueemme on henkisesti valmis, tulee siellä finaaleissa sitten eteen mitä tahansa. Pelillisiä asioita finaalisarjaa varten alamme sitten purkaa yksityiskohtaisemmin huomenna.

Totta. Ottelusarjan kääntäminen kahden avaustappion jälkeen voitoksi sataa varmasti henkisesti Kirittärien laariin tulevia finaalipelejä ajatellen. Kova nousu ja nousujohteinen pelaaminen jämäköittävät joukkueen itseluottamusta edelleen ja antaa hyvät lähtökohdat tuleville finaalipeleille.

Pienenä kauneusvirheenä voidaan nähdä Kirittärien hieman ontunut 1-kärjen vaihtopelaaminen, mutta kun joukkueella on laittaa kehiin sarjan paras 2-kärki, niin silläkään ei ollut merkitystä. Kati Tanhua eteni jälleen kerran upeasti 2-kärjessä ja säesti hyvin koko välierissä pelannutta Ella Korpelaa. Ottelutilastojen kannalta oli mielenkiintoista, että Manse vei 3-tilanteet 15-10. Tämä vain korostaa entisestään Kirittärien timanttista ulkopeliä ja kotiutusosaston kovaa onnistumista (7/10). Välieräsarjassa ratkaisijoiksi nousivat vuoron perään Emma Körkkö, Siri Eskola sekä Jutta Myllyniemi ja kärjen etenijät Korpela ja Mäki-Maukola säestivät hyvin kunnareillaan. Tästä asetelmasta on herkullista lähteä pelaamaan finaalisarjaa.

Voipunut mies oli myös Kirittärien pelinjohtaja Nalle Viljanen neljännen peräkkäisen finaalipaikan ratkettua.

– Vaikka kaveri voittikin tänään kotiutustilanteet, niin kyllä kotiutusratkaisut ja takatilanteen pelaaminen ulkopelissä oli meiltä tänään laadukkaampaa. Hyviä lyöntejä ja hienoja ulkopelisuorituksia. Noin huikeaa joukkuetta, joka jaksoi uskoa itseensä kehnon avauspelin ja niukan toisen tappion jälkeen, ei voi kuin ihailla. Fokuksen pysyminen koko ajan vain seuraavassa tilanteessa oli kyllä kovaa tasoa.

Pienen tinkaamisen jälkeen Viljanen nostaa välieräsarjasta esiin pari pelaajaa.

– Kyllä kaikki pelasivat hienosti, mutta kyllä Kohosen Susse tuli erittäin kovaan paikkaan pelaamaan Emma Körkön paikkaa ulkokentällä ja pelasi tänään niin sisällä kuin ulkona aivan huikean pelin. Muutenkin joka peliin löytyi riittävästi ratkaisijoita ja 2-kärki teki hienosti tilanteita. Siri löi hienoilla lyönneillä juoksuja, vaikka alla oli pari-kolme heikompaa peliä. Kuitenkin, jos joku lenkki olisi tässä sarjassa pettänyt, emme olisi nyt tässä tilanteessa.

Ensimmäinen loppuottelu pelataan Hippoksella sunnuntaina 12.09. klo 15:00. Liput kannattaa ostaa etukäteen Nettilipusta https://www.nettilippu.fi/fi/event/1-loppuottelu-kirittaret-pesakarhut-pori

Lumme Energian Pelinjohtajien haastattelut

Harvian Jälkilöylyt

Ottelun tilastot https://www.pesistulokset.fi/ottelut/42258

Ottelun huippuhetket Ruutu-palvelussa (ilmainen): https://www.ruutu.fi/video/3916265

Ottelun palkitut

I, Ottelun SeppäSiri Eskola
Lumme Energian paras ja energisin sisäpelaajaElla Korpela
II, 360 Palveluiden paras ja yritteliäin ulkopelaajaEeva Mäki-Maukola

Otteluraportin tarjoaa:

#yhdessähuipulla2021 #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa #otteluraportti #konnekuljetus

Lue myös