fbpx

Kirittärien Fanikatsomo haastatteli Iiris Rautiota

Kirittärien Fanikatsomon pelaajahaastattelusarjassa vuorossa on lupaava Kirittärien oma kasvatti Iiris Rautio.

Vahva ulkopelaaja Iiris Rautio kolkuttelee jo edustuksen portteja

Jos 18-vuotiaalla pelaajalla on käsi kuin Kira Anderssonilla, niin silloin voidaan syystäkin puhua erityisen lupaavasta pelaajasta. Kun säynätsalolaisen nuorukaisen sähäkkä polttoheitto lähtee, niin siinä ei etenijä ehdi juuri sitä kissaa sanoa, kun käry käy. Anderssonin heittokättä tulivat varmaan monet aikoinaan jopa katsomaan Hippokselle, joten tuntuu hienolta, että meillä on reservissä tällainen kyky jo aivan edustusjoukkueen porteilla.

3-polttajana ja vaihdot 1-vahtina pelaava Iiris Rautio on nuoresta iästään huolimatta jo kolmatta vuotta mukana Kirittärien harjoitusryhmässä. Jo tämä kertoo valmennusjohdon uskosta pelaajan hienoon tulevaisuuteen. Iikku käy viimeistä vuotta Jyväskylässä Schildtin lukion urheilulinjalla ja pääsee sen myötä harjoittelemaan kolmesti viikossa myös pesisakatemian treeneissä.

IIris Rautio

Rautio on Jyväskylän Pesiksen/Kirittärien oma kasvatti ja kuului viime kesänä SM-hopeaa voittaneeseen B-tyttöjoukkueeseen. Uran seuraava askel – siirtyminen naisten Superpesikseen – ei ole enää kaukana. Mutta annetaan tämän yhden kultamunan vielä hautua rauhassa Kirittärien pelaajahautomossa. Todennäköisesti parin vuoden sisällä tämän vuoden abiturientti Iiris Rautio nähdään jo tositoimissa pääsarjatasolla.

26-minuuttinen puhelinsessio tuo esiin ikäisekseen harvinaisen aikuismaisesti ja selkeästi artikuloivan nuoren naisen, jolla tuntuu olevan hymy huulilla tämän tästä. Mutta asiaan – eihän sitä pesäpallokentillä pelkillä puheilla pärjätä.

No hei Iikku! Fanikatsomossa on viime vuodet kirjoiteltu lähinnä edustusjoukkueen pelaajista, mutta tänä vuonna teemme faneille tutuksi myös nuoria lupaavia pelaajia. Lähdetäänkö vaikka siitä liikkeelle, että minkälaisen pelaajapolun olet käynyt urallasi tähän asti läpi?

Olen tosiaan pelannut Jyväskylässä koko ikäni. Pesiskoulussa aloitin 6-7 -vuotiaana ja seuraava vuonna pääsin joukkueeseen pelaamaan – ensin Jyväskylän Pesiksessä ja sitten Kirittärissä. Siskoni kanssa aloitettiin pesis samoihin aikoihin, mutta hän lopetti muutama vuosi sitten. Pienempänä tuli kokeiltua paljon erilaisia lajeja ja pelejä, pisimpään mukana pysyi tanssi. Vanhempani ovat olleet koko urani aikana vahvasti Kirittärien talkootoiminnassa mukana, äitini myös joukkueen rahastonhoitajana. Äiti on myös pelannut pesistä nuorempana ja on innokas Fanikatsomon juttujen lukija, iskästä en ole varma.

Olet tämän vuoden abina ja pääset pian opiskelemaan. Mikä ala kiinnostaa ja minkälaista työtä haluaisit tehdä joskus tulevaisuudessa?

Opiskelen tosiaan Schildtin urheilulukiossa ja kirjoitin yo-kokeista nyt syksyllä yhteiskuntaopin – loput ovat sitten edessä keväällä. Tulevaisuuden urasuunnitelmat ovat vielä auki.

Kerrotko vähän omasta persoonastasi, minkälainen ihminen on Iiris Rautio?

Olen sosiaalinen, positiivinen ja temperamenttinen persoona.

Minkälaista menestystä sinun aikanasi Jyväskylälle on tullut Nuorisoleiriltä, C-ikäisten SM-turnauksista?

Kun pelasin pari vuotta sitten viimeistä kauttani C-tytöissä v. 2019, niin voitimme SM-pronssia. Se oli hieno saavutus silloin. Meillä on pelaajarunko pysynyt hyvin kasassa kaikki nämä junnuvuodet, niin olemme tavallaan jo aika pienestä hitsautuneet hyvin yhtenäiseksi nipuksi ja kiintyneet toisiimme.

Viime kesän ehdoton jytky oli teidän SM-hopea B-tytöissä. Minkälaisia ajatuksia sinulla on jäänyt siitä mieleen?

Olihan se meillekin vähän yllättävä saavutus. Teimme joukkueen kanssa tosi paljon hommia sen eteen ja mukana on ollut loistava valmennus taustatöineen ja tekemisen taso oli tosi kova, vaikka junnujoukkue oltiinkin. Ja varmaan hieno joukkuehenki vaikutti myös lopputulokseen. Parasta peliämme pelasimme varmastikin Roihu-sarjassa puolivälierissä, kun nousimme takamatkalta voittoon. Ja sitten tietysti Kempelettä vastaan välierissä. Kun tuomari vihelsi toisen jakson päättyneeksi välierissä, niin ei sitä kyllä aivan heti edes tajunnut, että tässä ollaan juuri voitettu SM-mitali.

Pelasit peräti 32 peliä viime kaudella Ykkösessä ja nuorten Superissa. Se on kolmeen kuukauteen aika muhkea mälli – tahtihan oli itse asiassa vieläkin kovempi kuin naisten Superissa. Miltä kausi tuntui ja kuinka tyytyväinen olet omaan panokseesi joukkueessa?

Toisaalta oli ihan mahtavaa, että sain noin paljon pelejä pelattua. Kyllä siinä tietysti välillä kävi mielessä, että jonkun pelin olisi voinut jättää väliin. Mutta se kaikki johtui vain rasituksesta. Hyvillä mielillä lähdin kuitenkin aina pelaamaan ja nautin siitä, että sain pelata. Omaan ulkopeliini olen viime kaudesta tyytyväinen, mutta sisäpelissä on vielä parannettavaa ja tietysti fysiikassakin. Niitä lähdetään talvikaudella kehittämään erityisesti. Ja tietysti myös ulkopelissä on varaa parantaa, eihän sitä näin nuorena missään nimessä ole valmis pelaaja.

Iiris Rautio
Kuva Foto-Antti / Jyrki Röppänen

Mitkä ovat vahvuutesi pesäpalloilijana?

Ulkopeli on ollut aina suurin vahvuuteni. Sisäpeli vaatii vielä kehittämistä niin mailassa kuin etenemisessä. Aika monessa roolissa olen joukkueessa toiminut ja tahdonkin tulla monipuoliseksi, hyväksi yleispelaajaksi.

Olet nyt kolmatta vuotta mukana treenaamassa naisten Superin ryhmässä. Minkälaista se on ollut päästä nuorena pelaajana mukaan edustuksen harjoitusryhmään ja mitä kaikkea se on sinulle antanut?

Onhan se ollut mahtavaa treenata huippupelaajien kanssa. Siinä kehittyy myös itse, kun saa hyviä vinkkejä kokeneilta pelaajilta. Varsinkin Toikkasen Lauralta olen saanut hyviä vinkkejä tuohon etukentällä pelaamiseen. Kun huippupelaajalla perusasiat ovat kunnossa, niin vierestä seuraamallakin oppii aika paljon, mutta on oltava myös itse aktiivinen ja on tärkeää keskustella huippupelaajien kanssa pelillisistä asioista. He myös ohjaavat meitä hyvillä vinkeillä harjoitustilanteissa. Kun kyljessä on vielä aivan loistava valmennusryhmä, niin on se kyllä hieno mahdollisuus kehittyä tällaisessa yhteisössä. Kaikki on vain omasta halusta kiinni.

Minkälaiset ovat sinun mielestäsi tasoerot tyttöjen Superin ja Ykköspesiksen välillä? Olet kuitenkin päässyt pelaamaan molempia sarjatasoja.

B-tytöt pelaavat nykyisin paljon myös Ykköstä ja sanoisin, että tuo ero on nykyisin aika pieni. Ainakin meillä täällä Jyväskylässä asiat tehdään niin hyvin, että tuo ero Ykköseen on tosi pieni. Fyysisesti ero voi olla paikoin vähän suurempikin, koska siellä on myös paljon aikuisia, kokeneita pelaajia, mutta taidollisesti ero B:n huippujoukkueiden ja Ykkösen välillä on pieni.

Entä mitä tulevaisuuden haaveita sinulla on pesäpalloilijana? Jos ajatellaan aluksi ensi kautta ja sitten tulevia vuosia.

Ensi kaudella tavoitteena on olla tietysti parempi kuin tänä vuonna ja pelata ehjä tasainen kausi. Tavoitteet ovat ennen kaikkea B-tyttöjoukkueessa, mutta olisihan se hienoa päästä pelaamaan myös Ykköspesistä. Pidemmällä aikavälillä olisi tarkoitus katsoa kuinka pitkälle omat rahkeet riittävät ja olisihan se Suomenmestaruus joskus kiva saavuttaa. Kirittärissähän siitä aina pelataan. Parin-kolmen vuoden sisällä on tarkoitus ottaa paikka naisten Superin joukkueesta.

Mitkä ovat toistaiseksi mieluisimmat pesismuistosi?

No tietenkin ekana nousee tämä viime kesän SM-hopea. Toinen hieno hetki oli tuo C-tyttöjen SM-pronssi 2019 ja kolmanneksi toissa kauden päätteeksi toteutunut nousu Ykköspesikseen.

Eikä kun sitten vaan uusia hienoja muistoja keräämään ensi kaudella. Kiitos paljon Iiris haastattelusta, paljon harjoitusintoa ja terveyttä tälle harjoituskaudelle.

Kiitos samoin sinulle ja nähdään!

Nalle Viljasen ajatuksia Iiris Rautiosta

Iiris on nuori pelaaja, täytti juuri 18 ja on ollut jo muutaman vuoden ringissä. Anderssonin Kira tulee paljolti mieleen, hänellä on todella kova heittokäsi. Kun kaikki napsahtaa kohdalleen, niin Iiriksellä on todella kova potentiaali tulla erittäin kovaksi ulkopelaajaksi. Jalan kanssa oli ongelmia toissa vuonna, toivotaan että paikat kestävät. Liikkuvuus on parantunut ja hän pystyisi varmaan pelaamaan Superia jo ensi kesänä naisten tasolla joukkueessa, jonka tavoitteena on sarjapaikan säilyttäminen. Meillä sen paikan ottaminen taas ei ole niin helppoa.

Hän on kasvanut pelaajana ja mukaan on tullut paljon omaa ajattelua. Sisäpelissä Iiriksen taso heittelee vielä jonkin verran, mikä tosin koskee lähes kaikkia nuoria pelaajia. Suurin tavoite on se, että niitä huippupäiviä pystyttäisiin vielä parantamaan, mutta ennen kaikkea että hyvän ja huonon välinen ero olisi pienempi niin pelipäivien välillä kuin pelin sisälläkin. Eli tasaisuutta haetaan lisää.

Haastattelu on julkaistu ensimmäisenä Kirittärien Fanikatsomon Facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/kirittaretfanit/

Kummiyritykset

#uuttakohti #liikuntapääkaupunki #jyväskylä #pesis #elämänenergiaa

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lue Myös